Näytetään tekstit, joissa on tunniste suunnittelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suunnittelu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Kuuden kuukauden odotus

Tänään kesken työpäivän se iski: meidän häihinhän on tänään tasan kuusi kuukautta aikaa!
Siis kuusi kuukautta! Niin vähän... Tai siis, toisaalta niin paljon. :)

Tämä mielessäni ajattelin kertaa tallentaa muistiin ihan alkuvaiheiden ajatuksiamme häiden suuntaviivoista ja kirjoittaa aiheeseen läheisesti liittyvästä asiasta, nimittäin siitä, mitä tärkeitä valintoja ollaan hääsuunnittelun osalta saatu aikaan tähän "merkkipaaluun" mennessä. Ja itseasiassa jo hyvissä ajoin ennen sitä.

Mitä, missä, milloin, miten?

Kuolematon lause yhdestä Häät sulhasen tapaan -jaksosta kiteyttää alkuaikojen ajatukseni: "Mistä nämä kaikki löytyy?" Omien hääjuhlien suunnittelussa kävi aika nopeasti selväksi, että vain muutama pääjuttu oli niitä, joiden kanssa pitää olla todella hyvissä ajoin liikkeellä. Suurin osa muistilistan kohdista on onneksi niitä, joita voi miettiä vaikka vielä kuukautta tai kahtakin ennen häitä. Mutta toki kaikki riippuu siitä, kuinka nopealla aikataululla häät halutaan pitää, missä ne halutaan pitää ja halutaanko juuri joihinkin tiettyihin asioihin panostaa vai mennäänkö sillä mitä on milloinkin saatavilla.

Itse olen ollut siitä onnellisessa asemassa, että meillä on ollut ja on lopulta todella hyvin aikaa kaiken suunnitteluun. Menimme kihloihin elokuun lopulla 2012 ja aika pian sen jälkeen päätettiin, että seuraavana vuonna juhlittaisiin jo häitä. Itse näin hääjuhlia ensi kertaa järjestävänä ajattelin, että yli vuosihan on ruhtinaallinen aika, siinähän ehtisi järjestää vaikka viidet häät. Mutta itseasiassa, se yllätti kuitenkin tavallaan, kuinka hyvissä ajoin sitä joutuu varauksia ja päätöksiä alkaa tekemään, jos haluaa saada haluamansa. Ja minähän halusin. :)

Seitsemän pukkia

Me lähdettiin liikkeelle prioriteettilistasta: mihin häissämme haluaisimme panostaa ja missä taasen voisi pihistää. Kaksi ensimmäistä tärkeää pohdinnan alla ollutta asiaa olivat ajankohta ja se, minkätyyppiset häät tulisivat olemaan. Toki iso-B, eli budjettisuunnittelu on myös tärkeä muistaa, ainakin meille. Kaikki nuo kolme ovat kuitenkin jollain lailla riippuvaisia toisistaan. Molempien mielestä kesähäät olisivat olleet perinteiset, mutta kaksi kesään liittyvää asiaa tökki jotenkin mielissämme: mahdollinen liian kuuma ilma (hääjuhlien kannalta) ja ihmisten kesälomakausi. Toki budjetti huomioiden kesän ollessa hääjuhlien peak-season myös hinnat ovat sesongin mukaiset. Se siis sivuutettiin suosiolla. Perinteistä se kuitenkin saisi olla, mutta meidän näköisellä twistillä.

Törmättyä ihanaan juhlapaikkaamme ja tiedusteltuamme vapaita viikonloppuja, saimme päivämme varattua ensimmäiselle mahdolliselle kesälomakauden jälkeiselle lauantaille. Niinpä ajankohta saatiin päätettyä, kuin vahingossa. Itse syksyn suurena rakastajana hihkuin tietysti mielessäni ja jollain tasolla olen haaveillutkin joskus värikkäistä syyshäistä. No nytpä ne on sitten toteutumassa. <3

Photo Sini Pennanen / http://www.vantaanseurakunnat.fi/fi/kirkot/kirkot/pyhan-laurin-kirkko
Ajankohdan, juhlien tyylin ja juhlapaikan ollessa CHECK, tuli mietintämyssyyn itse vihkiminen. Kyselyikä iski taas. Kirkkohäät oli kuitenkin molemmilla toiveissa, ja itseasiassa kivikirkkohäät, tai oikeastaan harmaakivikirkkohäät. :D Eli mahdollisimman vanhaa ja keskiaikaista siis etsimään, joka sijaitsisi myös kohtalaisen matkan päässä juhlapaikalta. Nopealla googlettamisella löysimme unelmien kirkkomme: Pyhän Laurin kirkko Vantaalla. Keskiaikainen ja vanha, itseasiassa pk-seudun vanhin pystyssä oleva rakennus.

Kirkkomme on samalla myös yksi Suomen suosituimpia vihkikirkkoja, jonka todettuamme iski välitön epätoivo. Emme uskoneet saavamme kirkkoa, koska emme ole paikkakuntalaisia saati Tikkurilan seurakunnan jäseniä. Toisin kuitenkin kävi. Jollain onnen kantamoisella satuimme tekemään tutkimustyötä kirkoista juuri syyskuun ensimmäisellä viikolla. Tasan samalla siis, jonka kirkkomme nettivarauslomake sattui olemaan auki seuraavan kesän ja syksyn vihkiaikavaraustoiveiden osalta. Etumme oli se, että häiden ajankohta ei tulisi olemaan sesonkiaikaan. Niin todella saimme ajan ja myös juuri sen toivomamme kellonajan. Onnen myyrät!

CHECK-listalla pukin olivat kohdalleen saaneet ajankohdan, juhlien tyylin ja juhlapaikan lisäksi nyt myös kirkko. Tällöin elettiin ehkä sitä syyskuun toista viikkoa. Häihin siis edelleen reilusti yli vuosi aikaa.

Seuraavaksi mieleen tuli miehellä syöminen ja minulla valokuvaus. Catering-kilpailutusta siis seuravaaksi ja samalla valokuvaajan etsintää. Bloggaajakollegoideni suotuisella avustuksella ja meidät tyystin hurmanneen hääkuvagallerian perustella lähestyimme myös tulevaa hääkuvaajamme tarjouspyynnöllä syyskuun aikana. Ensimmäinen oli tällä kertaa Se Oikea. Saimme pikaisen vastauksen, joka kuulosti liian hyvältä kieltäytyäksemme siitä. Vahvistusta kehiin ja näin oli myös suuren päivämme dokumentaariselle kuvaukselle valittu mieluisa tekijä. Kirjoitan valokuvaajan valinnasta oman postauksen jossain vaiheessa, jolloin kerron myös kuka kuvaajamme on. CHECK ruualle ja CHECK fotoille siis.

Seuraavaksi häidemme ohjelma huomioiden oli oikeastaan enää yksi "kriittinen" hyvissä ajoin tehtävä valinta tehtävänä: bändi, pumppu, rytmikoneen soittaja, trubaduuri vai jousikvartetti? Bändi tietysti ja bile-sellainen taisi kuulua yhdestä suusta! Ei muuta kuin suosituksia kyselemään Facebookissa ja ystäväpiiriltä. Veljeni tuleva morsian itseasiassa tiesi hyvän joissain tuttavansa häissä soittaneen bändin, jonka saimme buukattua samalla syyskuun lopulla. Bändiasiaan on sittemmin tullut hieman muutoksia, mutta myös tästä haluan kirjoittaa oman postauksen, jossa esittelen bändimme ihanan solistin, joka sattuu olemaan myös työpäiviini iloa tuova kollegani. CHECK vielä bändillekin.

Näin se peruspaletti meille syntyi, kaikkeen tähän meni aikaa oikeastaan kuukauden verran. Nopeimmillaan näiden valintaan ei varmasti menisi kuin yksi viikonloppu jos sitäkään, mutta itse teimme aika paljon kilpailutusta, kartoitusta ja kyselyjä ja itse vietin lisäksi lukemattomia tunteja keskustelupalstoilla ja blogien syövereissä.

Siksi sitä haluaa ehkä itsekin antaa omista ajatuksistaan muille. Ettei kaikkien tarvitsisi välttämättä kääntää samoja kiviä. :)

Mutta nyt riittää liibalaaba tältä erää. Kuulin juuri nädän aivastavan ja lasiini kaadettavan kylmää sidukkaa. Siitä ja viikonlopusta siis nauttimaan, hop!

Huomenna on muuten huippukiva päivä luvassa, kun kaksi ihanista kaasoistani tulee meille askartelu-tyttöjen iltaan. Ohjelmassa hiukan vieraspöytien ja kutsujen askartelua, hyvää sapuskaa ja seuraa ja tietty myös lasilliset itse aiheelle, se on aina kippistelyn arvoinen. ;)

Cincin alkaneelle viikonlopulle!

<3 Annamaikku

P.S. Tuli vaan mieleen, että jos olette tallentaneet hienosti ja nykyaikaisesti KAIKKI hääsuunnitelmanne yhdelle muistitikulle ja yhteen Exceliin, niin ottakaa hyvät ihmiset varmuuskopioita tiedostoista ajoissa ja säännöllisesti. Varmaan ihan itsestäänselvyys monelle, mutta mulla kävi viime viikolla ohrasesti kaikessa innostuksessani, kun yritin päästä Master-Budjetti-Suunnittelu-Ideointi-Megathunder-tiedostooni käsiksi, niin se ei auennutkaan. Korruptoitunut se sanoi. Luojan kiitos olin ottanut yhden varmuuskopion kaksi kuukautta sitten siitä, että alkuperäinen budjetti ja kutsuvierassuunnitelmat edes säilyivät. Sikä on muka niin nokkela, mut sit ei kuitenkaan tarpeeksi. Mutta tästäkin opittiin. Nyt on kaikilla mahdollisilla laitteilla koko kansio kopioituna, että ei pitäisi tulla enää katoamisia. Knock knock!

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Häiden teema

Aiemmissa postauksissani olen jo ehtinyt vaahtoamaan syyshäidemme rustiikkisesta maalaisteemasta ja siitä ajattelin kertoa seuraavaksi hieman lisää. Teeman valinta ei ollut missään nimessä ainakaan itselle erityisen helppoa. Lapsi karkkikaupassa -efektin koin kovin vahvana.

On niin paljon erilaisia tyylejä, värejä, maailmoja mistä valita ja omia häitä kuitenkin toivottavasti juhlitaan vain kerran elämässä. Yleensä teeman pohtiminen alkaa kuitenkin jo alkuvaihessa kun tieto tulevista häistä on ylipäätään olemassa. Joillekin suuren juhlapäivän teema kirkastuu kenties juhlapaikasta, joillekin lempiväreistä, toisille taas rakkaasta harrastuksesta tai vaikkapa kulttuurista.

Meille teema muodostui juhlapaikan, vuodenajan, mieltymyksiemme summana. Löysimme ensin juhlapaikkamme, Laaksolahden monitoimitalon, joka oli ensimmäistä kertaa vapaana kesän 2013 jälkeen lokakuussa - näin saimme myös hääpäivämme. Juhlapaikka sijaitsee kauniin vehreällä tontilla vaahterapuiden katveessa keskellä Laaksolahden omakotitaloaluetta. Luonto ja syksyn kuninkaat, vaahterat, siis lähellä. Lähes täydellistä. Astuessamme ensimmäistä kertaa sisään ennen muinoin kartanon navettana toimineeseen juhlatilaan katsemme kiinnittyi komeiden tiiliseinien ja lautalattian lisäksi upeisiin 1900-luvun alusta peräisin oleviin korkeisiin ikkunoihin ihanine ikkunaruutuineen. Leveät ikkunalaudat suorastaan huusivat kannateltavakseen kynttiläpurkkeja, takorautaisia esineitä ja maitotonkkia täynnä kukkasia. Katzing, jasso tyhjeni! ;)

Teemaahan ei ole pakko olla ollenkaan, ja naimisiin pääsee ihan varmasti ilman. :) Onhan sekin yhdenlainen teema tai ainakin valinta. Uskon, että upeat juhlat saa järjestettyä myös ilman mitään yhtä tiettyä kantavaa ajatusta, väriä, tunnelmaa tms. Itselle se oli kuitenkin se tärkeä punainen lanka, joka ohjaa valintoja, kantaa läpi koko suunnitteluhärdellin sekä lopulta nivoo harmoniseksi kokonaisuudeksi kaikki häiden järjestelyyn liittyvät miljoonat eri osaset. Tai niin sitä ainakin kovasti toivoo. :)

Miten muut ovat päätyneet omaan teemaansa? Onko valinta ollut vaikea vai tullut luonnostaan?

Alla Googlesta löytyneitä inspiraatiokuvia maalaishenkisten ja värikkäiden syyshäiden fiilistelyyn.

P.S. Kerron lisää ihanasta juhlapaikastamme omassa postauksessa kuvien kera jahka kerkiän.

<3 Annamaikku


Kuva www.mayweddingflowers.com

Kuva Frambois






Kuva elokuinenmorsian.blogspot.com








Kuva beverlyclarktraining.blogspot.com 

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Seuraa sydämiä - tienvarsikyltit syyshäihin

Tehdäkö itse vai ostaako tienvarsikyltit? Mistä löytyisi mieleiset? Pahvia vai puuta? Nämä nyt on häihin liittyvistä asioista niitä pienimpiä, joista ei varmasti kannata stressata. Ainakaan kuukausia etukäteen. Mutta en voi silti väittää, ettenkö olisi yllä olevan kaltaisia kysymyksiä ehtinyt näihinkin liittyen päässäni jo pyörittelemään. :)

Me luotimme tällä kertaa sattumaan: joku käsistään taitava jossain on tehnyt nämä ihanuudet ja nyt ne ovat tuntemattomien mutkien kautta löytäneet meidän kotiin.



Yksi kaasoistani ehdotti taannoin vaivihkaa, että voisiko kyltit sitten olla jotain muuta kuin ainaisia punaisia sydämiä. :D Olisivat voineet ihan hyvin olla, mutta kun nämä löytyivät naimisiin.infon hääkirpparilla, tämä ikuinen romantikko sai napattua ne itselleen. Ja nyt en vaihtaisi näitä mihinkään!


Yli metrin mittaisten kylttien materiaali on tukevaa puuta ja syyshäiden ollessa kyseessä ei oikeastaan mahdollisen sateen takia muita matskuvaihtoehtoja kannata edes ajatella. Väritkin sopivat kivasti meidän rustiikkiiseen maalaisteemaan.

Sydämet on ruuvattu kahdella ruuvilla kiinni, samoin nuolien suunta on helposti vaihdettavissa vain muutamalla ruuvarin pyöräytyksellä. Maalipintakin on ihan hyvässä kunnossa. Saatiin edelliseltä omistajalta mukaan valkoista teippiä, jolla täytyy vaan askarrella meidän kirjaimet K & M. Toivottavasti vieraamme vaan ehtivät vilkuilemaan näitä matkallaan kirkosta juhlapaikallemme!

Eilen tuli otettua upeassa paisteessa nuo kylttikuvat ja käytyä ekaa kertaa läheisen lahden jäällä käppäilemässä. Tuli huomaamatta käveltyä ja ihailtua kotikulmia mereltä käsin puolitoista tuntia. Kevätaurinko siellä paistelee komeasti myös tänään, joten pakko lähteä tänäänkin sulhon kanssa nauttimaan säteistä jäälle ja metsästämään ensimmäisiä kevätpisamia. Nähdään!



<3

perjantai 8. maaliskuuta 2013

Häätavaroiden kierrätys kunniaan!

Olen astunut hääsuunnittelussa ihan "nextille levelille" viimeisen viikon aikana ja tämä hääblogi on vain yksi osoitus siitä. :) Vaikka häihimme on vielä reilut seitsemän kuukautta aikaa, viime aikoina päällimäisenä mielessäni ovat pyörineet erilaiset koristelut, tai oikeastaan lähinnä ne täysin rajattomat mahdollisuudet erilaisiin koristeluihin ja tyyleihin, joissa vain mielikuvitus on rajana. Omaan häähaahuiluuni on tähän mennessä kuulunut lähinnä erilaisilla kansainvälisillä hääaiheisilla sivustoilla ja nettikaupoissa seikkailu, mutta miksi etsiä aina uutta?

Yhtenä iltana eksyin naimisiin.infon hääfoorumille ja löysin sen kirjavia myynti-ilmoituksia pullistelevan kirppariosaston, jonne jumituin moneksi tunniksi katselemaan mitä kaikkea ihanaa sitä voisikaan käytettynä pikkurahalla saada hankittua häitä varten.

Itseni tuntien homma lähti ihan lapasesta ja kohta huomasin tehneeni yhdelle arki-illalle melkoisen ohjelman, joka tulisi kuljettamaan minua pisin Uusimaata, oh the joy. Menneen vuoden morsmaikkujen myymiä kertakaikkisen ihania käytettyjä koristeita löytyi niin Lauttasaaresta kuin Järvenpäästäkin. Ja kun oikea moodi oli kerran päällä, koti tyhjä ja mies lapsukaisen kanssa leffassa, niin ajattelinpa piipahtaa nopeasti illan päätteeksi vielä läheisen ostoskeskuksemme Tiimarissa. Tiuku vislasi kymmentä vaille kasia kun astuin sisään kauppaan ja en ollut vaan uskoa silmiäni: kuinka usein käy sellainen tuuri, että juuri ne tavarat, joita olet ajatellut kaupasta hankkia on -70 % alennuksessa?

Myhäilevä hymy korvissa lapoin ihanaa valkoista pitsinauhaa kahdessa ihanassa maalaistyylisiin syyshäihimme sopivassa värissä korin pohjalle ja tunsin oloni niin tyytyväiseksi. Kymmenessä minuutissa hyllykolo pitsinauhojen ja juuttikankaiden osalta oli tyhjentynyt ja itsellä loistofiilis, miten näin pienistä asioista voinkin tulla niin hyvä mieli. Samalla huomasin mietiskeleväni mielessäni, että ne löpöt, jotka olin tuhlaillut ajellessani ympäriinsä tienvarsikylttejä ja purnukoita haalien säästyi ihan varmasti nyt viimeisellä etapillani askartelukaupassa. Taisi pieni omatunnon ääni ja selittelyn maku siellä nakertaa kuitenkin, kun lopulta niitä euroja tuli kuitenkin SIJOITETTUA jonkin verran. ;) Mutta nytpä meillä on ainakin runsaasti koristelumatskuja kukkamaljakoille, joita on tarkoitus askarrella kaasojen kanssa jossain vaiheessa huhtikuussa.



Lauttasaaresta löytyi nämä ihanat karkkibuffaan tulevat karkkikipot ja valmiiksi silkkinauhoitetut (!) karkkikauhat.


Pitsinauha, jossa on valmiina teippipinta, miten kätevää!

P.S. Ne Järvepäästä löytämäni jonkun kädentaitoisen tekemät tienvarsikyltit ovat SUPERHIENOT, niistä tulossa kuvia pikapuoliin.

Aurinkoista viikonloppua,

Annamaikku

torstai 7. maaliskuuta 2013

Wuppiduu!

Vihdoin rohkenin tehdä sen, perustaa oman hääblogini nimittäin. Ajatus tästä tai oikeastaan ylipäätään blogista on kytenyt mielessäni jo ainakin vuoden, mutta nyt vasta taisi olla oikea aika.

Liian tiivis omien hääaiheisten postauksien määrä Facebookissa oli viimeinen silaus, eihän ne kaikki ideat ja suunnitelmat kuulu sinne vaan tänne! :)

Tervetuloa siis mukaan kaikki aiheesta kiinnostuneet tai muuten sivulle eksyneet seuraamaan matkaani kohti unelmien syyshäitämme, joita vietämme lokakuussa 2013.

Nyt on jo kovin myötä, mutta huomenna on pakko kertoa tämänpäiväisestä onnekkaasta hääkoristeiden haalimisreissustani ympäri Uusimaata, jossa meni koko ilta ja "muutama" desilitra polttoaineitta, muttei onneksi liian montaa euroa. ;)

Annamaikku
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...