perjantai 12. huhtikuuta 2013

Kuuden kuukauden odotus

Tänään kesken työpäivän se iski: meidän häihinhän on tänään tasan kuusi kuukautta aikaa!
Siis kuusi kuukautta! Niin vähän... Tai siis, toisaalta niin paljon. :)

Tämä mielessäni ajattelin kertaa tallentaa muistiin ihan alkuvaiheiden ajatuksiamme häiden suuntaviivoista ja kirjoittaa aiheeseen läheisesti liittyvästä asiasta, nimittäin siitä, mitä tärkeitä valintoja ollaan hääsuunnittelun osalta saatu aikaan tähän "merkkipaaluun" mennessä. Ja itseasiassa jo hyvissä ajoin ennen sitä.

Mitä, missä, milloin, miten?

Kuolematon lause yhdestä Häät sulhasen tapaan -jaksosta kiteyttää alkuaikojen ajatukseni: "Mistä nämä kaikki löytyy?" Omien hääjuhlien suunnittelussa kävi aika nopeasti selväksi, että vain muutama pääjuttu oli niitä, joiden kanssa pitää olla todella hyvissä ajoin liikkeellä. Suurin osa muistilistan kohdista on onneksi niitä, joita voi miettiä vaikka vielä kuukautta tai kahtakin ennen häitä. Mutta toki kaikki riippuu siitä, kuinka nopealla aikataululla häät halutaan pitää, missä ne halutaan pitää ja halutaanko juuri joihinkin tiettyihin asioihin panostaa vai mennäänkö sillä mitä on milloinkin saatavilla.

Itse olen ollut siitä onnellisessa asemassa, että meillä on ollut ja on lopulta todella hyvin aikaa kaiken suunnitteluun. Menimme kihloihin elokuun lopulla 2012 ja aika pian sen jälkeen päätettiin, että seuraavana vuonna juhlittaisiin jo häitä. Itse näin hääjuhlia ensi kertaa järjestävänä ajattelin, että yli vuosihan on ruhtinaallinen aika, siinähän ehtisi järjestää vaikka viidet häät. Mutta itseasiassa, se yllätti kuitenkin tavallaan, kuinka hyvissä ajoin sitä joutuu varauksia ja päätöksiä alkaa tekemään, jos haluaa saada haluamansa. Ja minähän halusin. :)

Seitsemän pukkia

Me lähdettiin liikkeelle prioriteettilistasta: mihin häissämme haluaisimme panostaa ja missä taasen voisi pihistää. Kaksi ensimmäistä tärkeää pohdinnan alla ollutta asiaa olivat ajankohta ja se, minkätyyppiset häät tulisivat olemaan. Toki iso-B, eli budjettisuunnittelu on myös tärkeä muistaa, ainakin meille. Kaikki nuo kolme ovat kuitenkin jollain lailla riippuvaisia toisistaan. Molempien mielestä kesähäät olisivat olleet perinteiset, mutta kaksi kesään liittyvää asiaa tökki jotenkin mielissämme: mahdollinen liian kuuma ilma (hääjuhlien kannalta) ja ihmisten kesälomakausi. Toki budjetti huomioiden kesän ollessa hääjuhlien peak-season myös hinnat ovat sesongin mukaiset. Se siis sivuutettiin suosiolla. Perinteistä se kuitenkin saisi olla, mutta meidän näköisellä twistillä.

Törmättyä ihanaan juhlapaikkaamme ja tiedusteltuamme vapaita viikonloppuja, saimme päivämme varattua ensimmäiselle mahdolliselle kesälomakauden jälkeiselle lauantaille. Niinpä ajankohta saatiin päätettyä, kuin vahingossa. Itse syksyn suurena rakastajana hihkuin tietysti mielessäni ja jollain tasolla olen haaveillutkin joskus värikkäistä syyshäistä. No nytpä ne on sitten toteutumassa. <3

Photo Sini Pennanen / http://www.vantaanseurakunnat.fi/fi/kirkot/kirkot/pyhan-laurin-kirkko
Ajankohdan, juhlien tyylin ja juhlapaikan ollessa CHECK, tuli mietintämyssyyn itse vihkiminen. Kyselyikä iski taas. Kirkkohäät oli kuitenkin molemmilla toiveissa, ja itseasiassa kivikirkkohäät, tai oikeastaan harmaakivikirkkohäät. :D Eli mahdollisimman vanhaa ja keskiaikaista siis etsimään, joka sijaitsisi myös kohtalaisen matkan päässä juhlapaikalta. Nopealla googlettamisella löysimme unelmien kirkkomme: Pyhän Laurin kirkko Vantaalla. Keskiaikainen ja vanha, itseasiassa pk-seudun vanhin pystyssä oleva rakennus.

Kirkkomme on samalla myös yksi Suomen suosituimpia vihkikirkkoja, jonka todettuamme iski välitön epätoivo. Emme uskoneet saavamme kirkkoa, koska emme ole paikkakuntalaisia saati Tikkurilan seurakunnan jäseniä. Toisin kuitenkin kävi. Jollain onnen kantamoisella satuimme tekemään tutkimustyötä kirkoista juuri syyskuun ensimmäisellä viikolla. Tasan samalla siis, jonka kirkkomme nettivarauslomake sattui olemaan auki seuraavan kesän ja syksyn vihkiaikavaraustoiveiden osalta. Etumme oli se, että häiden ajankohta ei tulisi olemaan sesonkiaikaan. Niin todella saimme ajan ja myös juuri sen toivomamme kellonajan. Onnen myyrät!

CHECK-listalla pukin olivat kohdalleen saaneet ajankohdan, juhlien tyylin ja juhlapaikan lisäksi nyt myös kirkko. Tällöin elettiin ehkä sitä syyskuun toista viikkoa. Häihin siis edelleen reilusti yli vuosi aikaa.

Seuraavaksi mieleen tuli miehellä syöminen ja minulla valokuvaus. Catering-kilpailutusta siis seuravaaksi ja samalla valokuvaajan etsintää. Bloggaajakollegoideni suotuisella avustuksella ja meidät tyystin hurmanneen hääkuvagallerian perustella lähestyimme myös tulevaa hääkuvaajamme tarjouspyynnöllä syyskuun aikana. Ensimmäinen oli tällä kertaa Se Oikea. Saimme pikaisen vastauksen, joka kuulosti liian hyvältä kieltäytyäksemme siitä. Vahvistusta kehiin ja näin oli myös suuren päivämme dokumentaariselle kuvaukselle valittu mieluisa tekijä. Kirjoitan valokuvaajan valinnasta oman postauksen jossain vaiheessa, jolloin kerron myös kuka kuvaajamme on. CHECK ruualle ja CHECK fotoille siis.

Seuraavaksi häidemme ohjelma huomioiden oli oikeastaan enää yksi "kriittinen" hyvissä ajoin tehtävä valinta tehtävänä: bändi, pumppu, rytmikoneen soittaja, trubaduuri vai jousikvartetti? Bändi tietysti ja bile-sellainen taisi kuulua yhdestä suusta! Ei muuta kuin suosituksia kyselemään Facebookissa ja ystäväpiiriltä. Veljeni tuleva morsian itseasiassa tiesi hyvän joissain tuttavansa häissä soittaneen bändin, jonka saimme buukattua samalla syyskuun lopulla. Bändiasiaan on sittemmin tullut hieman muutoksia, mutta myös tästä haluan kirjoittaa oman postauksen, jossa esittelen bändimme ihanan solistin, joka sattuu olemaan myös työpäiviini iloa tuova kollegani. CHECK vielä bändillekin.

Näin se peruspaletti meille syntyi, kaikkeen tähän meni aikaa oikeastaan kuukauden verran. Nopeimmillaan näiden valintaan ei varmasti menisi kuin yksi viikonloppu jos sitäkään, mutta itse teimme aika paljon kilpailutusta, kartoitusta ja kyselyjä ja itse vietin lisäksi lukemattomia tunteja keskustelupalstoilla ja blogien syövereissä.

Siksi sitä haluaa ehkä itsekin antaa omista ajatuksistaan muille. Ettei kaikkien tarvitsisi välttämättä kääntää samoja kiviä. :)

Mutta nyt riittää liibalaaba tältä erää. Kuulin juuri nädän aivastavan ja lasiini kaadettavan kylmää sidukkaa. Siitä ja viikonlopusta siis nauttimaan, hop!

Huomenna on muuten huippukiva päivä luvassa, kun kaksi ihanista kaasoistani tulee meille askartelu-tyttöjen iltaan. Ohjelmassa hiukan vieraspöytien ja kutsujen askartelua, hyvää sapuskaa ja seuraa ja tietty myös lasilliset itse aiheelle, se on aina kippistelyn arvoinen. ;)

Cincin alkaneelle viikonlopulle!

<3 Annamaikku

P.S. Tuli vaan mieleen, että jos olette tallentaneet hienosti ja nykyaikaisesti KAIKKI hääsuunnitelmanne yhdelle muistitikulle ja yhteen Exceliin, niin ottakaa hyvät ihmiset varmuuskopioita tiedostoista ajoissa ja säännöllisesti. Varmaan ihan itsestäänselvyys monelle, mutta mulla kävi viime viikolla ohrasesti kaikessa innostuksessani, kun yritin päästä Master-Budjetti-Suunnittelu-Ideointi-Megathunder-tiedostooni käsiksi, niin se ei auennutkaan. Korruptoitunut se sanoi. Luojan kiitos olin ottanut yhden varmuuskopion kaksi kuukautta sitten siitä, että alkuperäinen budjetti ja kutsuvierassuunnitelmat edes säilyivät. Sikä on muka niin nokkela, mut sit ei kuitenkaan tarpeeksi. Mutta tästäkin opittiin. Nyt on kaikilla mahdollisilla laitteilla koko kansio kopioituna, että ei pitäisi tulla enää katoamisia. Knock knock!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...